Tapahtumatekniikka

Kiehtovatko valot ja äänet? Kiinnostaako speksi, mutta et halua esiintyä lavalla? Haluatko mukaan, mutta et ehdi käydä treeneissä joka viikko?

Hae rennompaan tiimiin – tekniikkatiimiin!

Tekniikkatiimi vastaa speksin ääni-, valo- ja efektimaailmasta. Luomme tunnelmaa ja fiilistä ikään kuin ”behind the scenes”. Tiimiin kuuluu pääsääntöisesti valomies, äänimies (joka vastaa ääniefekteistä, ei miksauksesta) ja seurantavalomies, mutta muitakin tehtäviä on tarjolla! Esitystekniikkaan kuuluu myös mahdollisuus videoiden heijastamiseen skriineille, jolloin traileritiimin ja ohjaajan kanssa yhteistyössä voi päästä vaikuttamaan esitysten videomateriaaliin. Tekniikkaporukassa saat olla luova ja kekseliäs, ja pääset vaikuttamaan speksiin tärkeällä tavalla.

Tiimimme on rento mutta tehokas, ja teemme tiivistä yhteistyötä sekä ohjaajan että muiden tiimien kanssa. Sinulla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta, kiinnostus riittää! 

Lisätietoa tiimin eri osa-alueista:

Äänisuunnittelu:

Äänisuunnittelijan tehtäviin kuuluu speksinäytökseen sisältyvien äänitehosteiden suunnittelu ja toteutus. Vastuu on osin jaettu bändin kanssa, ja äänisuunnittelijan onkin luontevinta sopia bändin kanssa, mitkä äänitehosteet ovat kenenkin vastuulla. Itse äänten kirjo voi vaihdella tunnelmaa luovista ambiensseista konkreettisiin tai karikatyyrimäisiin tehosteisiin: äänisuunnittelijalla on ohjauksen puitteissa vapaat kädet.

Äänisuunnittelijalta ei välttämättä vaadita suurempaa etukäteiskokemusta. Tärkeämpää on tyyli- ja tilannetaju ääniefektien käytössä ja tekniset valmiudet. Äänisuunnittelijan on pystyttävä toistamaan oikeat äänet oikeaan aikaan kohtauksissa, ja tämän takia on hyvä, jos hänellä on käytettävissään tähän soveltuva käyttöympäristö, esim. sampleri.

Ääniefektejä ei tarvitse luoda alusta asti itse (ellei ole loputtomasti aikaa ja kunnianhimoa!), vaan netistä löytyy myös hyviä vapaasti käytettäviä äänikirjastoja (esim. www.freesound.org). Tarkista kuitenkin käyttämiesi äänten lisenssit!

Speksi on osaksi improvisaatioteatteria, ja omstart-huuto voi napsahtaa myös äänisuunnittelijalle. Tämän vuoksi on suotavaa pitää näytöksissä käden ulottuvilla myös vähintään pientä arsenaalia sekalaisia käsikirjoitukseen kuulumattomia ääniefektejä, joita voisi kuvitella tarvittavan.

Äänisuunnittelija aloittaa työnsä viimeistään siinä vaiheessa, kun näytellyt kohtaukset alkavat rakentua. Rekrytointi alkaa heti syksyllä. Äänisuunnittelijan on käytävä melko säännöllisesti näyttelijöiden harjoituksissa, mikäli näytelmään tulee kohtausrytmin kannalta kriittisiä äänitehosteita. Lisäksi on syytä käydä viikonlopputreeneissä. Se, kuinka säännöllisesti käy harjoituksissa, riippuu äänitehosteiden määrästä, ajoitusten haastavuudesta ja harjoitusaikatauluista. Äänisuunnittelijan kuuluvin työ tehdään näytöksissä, joissa hän toimii kiinteänä osana näytelmää.

Ääniteknikko:

Ääniteknikon vastuulla on erityisesti loisteliaan speksibändimme soundin kohottaminen uusiin sfääreihin ja heidän sulosointujen loihtiminen yleisön kuuluviin. Tämä virka on uusi, joten pääset myös vaikuttamaan omaan työnkuvaasi ja äänentoiston käytännön toteutukseen.

Aikataulullisesti työskentelysi tulisi painottumaan ajalle tammikuusta eteenpäin, kun viikonloppuharjoitukset alkavat. Viikonloppuharjoituksissa tuet työryhmän ja erityisesti bändin työskentelyä toimimalla ääniteknikkona, ja samalla harjaannut bändin kokoonpanon sekä esityksen rakenteen ja ohjelmiston osalta. Esitysviikolla loistat mikserin takana ja tuet osaamisellasi äänentoiston onnistumista.

Työskentelisit osana tekniikkatiimiä ja työparina toisen miksaajan kanssa, jonka tehtävänä on työstää muuta lavaääntä, kuten näyttelijöiden mikrofoneja ja äänisuunnittelijan äänimaisemia. Mikäli gain, XLR, compressor threshold, jne. ovat tuttuja ja sinulla on intohimo hyvään soundiin, hae mukaan

Valosuunnittelu:

Valosuunnittelu alkaa käsikirjoituksen lukemisesta. Aluksi hahmotellaan erilaiset suuret näyttämölliset valoratkaisut, onko käytössä koko näyttämö, puolikas, vasen reuna, etuala, taka-ala, kylmä vai lämmin etuvalo jne. Ohjaajan ja lavastajien kanssa käydään käsistä läpi moneen kertaan ja mietitään erilaiset mahdollisuudet läpi, mistä suuret lavasteet tulevat, mille puolelle ne varastoidaan, mistä näyttelijöiden kulut tapahtuvat, millainen tunnelma on missäkin kohtauksessa, kuka on fokuksessa ja niin edelleen.

Kun biisilista valmistuu, alkaa biisivalojen työstö. Aluksi valomies miettii biisiä esittävää hahmoa, mikä on tämän hahmon persoona, mitä kappaleessa yritetään sanoa, muuttuuko tunnelma kappaleen aikana jne. Hahmottellaan värimaailman, liikkeet, tehosteet, iskut ja suunnitelma esitellään ohjaajalle, jonka kanssa suunnitelmaa kehitellään koko ajan eteenpäin.

Haastavin puoli valosuunnittelussa on esityspaikka. Valosuunnitelma kannattaa lähettää etukäteen esityspaikan valomiehille luettavaksi, olipa se miten kryptistä tekstiä tahansa, jotta ensimmäisissä treeneissä esityspaikalla päästään suoraan asiaan.

Valojen varsinainen toteutus on myös oma rakas ja raskas puuhansa. Ensimmäisenä treenipäivänä esityspaikalla kuluu aikaa, kun kohtausvalot ja biisivalot paukutetaan valopöydän muistiin que-listaksi. Tämän jälkeen valoja kokeillaan läpimenossa ja tarvittavat viilaukset ja muutokset tehdään. Voisi sanoa, että valot eivät ole koskaan valmiit, vaan aina löytyy parannettavaa ja hiottavaa.

Harva teatterissa tai keikoilla käyvä ihminen tulee ajatelleeksi miten merkittävä osuus valoilla on koko esitykselle. Valomies käytännössä päättää kuka näkyy, missä näkyy, miten näkyy, milloin näkyy ja minkälainen tunnelma luodaan, mutta jotenkin sitä vaan unohtaa valojen merkityksen tai ei tule edes ajatelleeksi sitä, kun on niin esityksen imussa. Kai se kertoo siitä, että valot ovat juuri sopivat, kun niitä ei huomaa vaan ne sopivat juuri tähän kohtaukseen.

Teksti: Noora Novitsky, valosuunnittelija 2012, 2013, 2014 & Ilmo Korhonen, äänimies 2014 & Thomas Stenius, Tekniikkavastaava 2018 & Noora Lohi, Tekniikkavastaava 2019